Jarpan blogi

Karmean heiton inflaatio

Suomi on keihäsmaa. Vai onko?

Suomi on ollut keihäsmaa, keihäänheiton arvokisamitaleilla ja maailmanennätyksillä mitattuna. 

Tänään Iltalehti uutisoi otsikolla: Antti Ruuskanen räväytti hirmukaaren- MM-raja helposti rikki. Tulos oli 85,15.

Hirmukaari? 85 metriä on pitkä heitto ja todellakin, yli MM-rajan 2 metrillä 15 sentillä. 

Eihän tämä ollut suinkaan ensimmäinen kerta kun saman sisältöisiä otsikoita esiintyy. Minä olen, näin vankkana penkkiurheilijana ja urheilua ikäni seuranneena sitä mieltä, että 90 metrinen on hirmukaari ja yli 95 metriselle ei taida oikeaa adjektiivia edes löytyä. Sen rajan kun on ylittänyt vain yksi mies nykyisellä keihäsmallilla, kaikkien aikojen keihäänheittäjä Jan Zelezny. Hän on tehnyt tuon tempun peräti neljä kertaa. (lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keih%C3%A4%C3%A4nheitto)

Aki Parviaisen SE, 93,09 on listan kymmenentenä. 

Yksikään nykyisistä maailmanennätyksistä ei ole suomalaisen nimissä. Ei miesten, ei naisten, ei nuorten, ei poikien eikä tyttöjen.

Edellinen suomalainen olympiavoittaja on Heli Rantanen, Atlantassa 1996. Miesten puolella Suomella on 7 olympiakultaa ja viimeisin Tapio Korjuksen, Soul 1988. 

Maailmanmestaruuksia Suomella on neljä miesten puolella ja yksi naisissa. Viimeisin kulta on Osakasta, 2007 Tero Pitkämäen tuomana. 

Euroopanmestaruuksia Suomella on kuusi, joista viisi miehillä ja yksi naisilla. Edellinen voitto vuodelta 2014, Antti Ruuskanen. 

Meillä on upea historia keihäänheitossa. Väittäisin jopa että vertaansa vailla kansojen joukossa. Mutta viime vuosina lajin taso on noussut ja ennen kaikkea laajentunut maailmalla. Suomella on ollut aiemmin selvää, että voimme lähettää kaikkiin arvokisoihin maksimimäärän edustajia. Ei enää. Varsinkin naisten puolella tilanne on ollut todella heikossa hapessa. 

Kun joku suomalaismies heittää yli 80 metriä tai jos joku nainen saa keihään lentämään sentilläkin yli 60 metriä, niin uutisointi tuntuu lähtevän aivan lapasesta. ”Hirmukaari!” 

Lienee niin, että kunniakas historiamme asettaa joskus aivan kohtuuttomat odotusarvot heittäjille. Edellinen suomalainen hirmuheitto on Pitkämäen nimissä 91,23  Lapinlahti 22.7.2007

Naisten puolella hirmuheitto lienee 70 metriä. Sitä ei ole nykykeihäällä yksikään suomalainen päässyt lähellekään. Suomalainen hirmuheiton raja taitaa olla 60 metrissä. Eikä se ole edes jokakesäistä. 

Kyllä Suomi on keihäsmaa, edelleen, mutta vähempikin hehkuttaminen riittää. Sitä keppiä kun osataan heittää monessa muussakin maassa ja jopa pidemmälle kuin meillä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Tuollaiset ylisanat ovat yleisestikin tyypillisiä iltalehdille, ei pelkästään keihäänheitosta kirjoitettaessa. Esim. säätilassa näyttää olevan mahdollista vain joko hirveä käristyskupoli (> 20) tai aivan hyiset kelit (< 20).

Todettakoon kuitenkin, että Ruuskas-Antti heitti ikämiesten (35 v.) Suomen ennätyksen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Antti Ruuskasen eilinen tulos riittää maailmantilastossa sijalle 11.
https://www.iaaf.org/records/toplists/throws/javel...

Uusia maita on tullut keihäänheittoon mukaan.

P.s. MM-kisoissa Dohassa miesten keihäs (karsinta ja finaali)
on vasta 05-06.10.2019
https://www.iaaf.org/competitions/iaaf-world-champ...

P.s. Meksikon vuoden 1968 olympiakisoissa miesten keihäs oli
15-16.10. 1968.
https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_196...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Juhani Haapasen Ylelle selostama Pauli Nevalan "kaamea heitto" kantoi 82,66 ja toi kultaa Tokiossa. Minä päivänä? No, 14. lokakuuta 1964. Kyllä suomalaisille lokakuu sopii.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tokion 2020 kesäolympiakisat (24.07-09.08) käydään nyt aiemmin.
https://www.olympic.org/news/tokyo-2020

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Aika kultaa muistot ja hieman myös hämärtää näkymää.
Väittäisin kuitenkin, että kuuntelimme Nevalan kultaheittoa luonnossa. Biologian opettajamme Pasi Eskola vei meidät tunnilla metsäretkellie mutta otti ystävällisesti mukaan matkaradion, josta seurasimme huippuhetket.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Minä olin silloin Taivallahden kansakoulun toisella luokalla ja koulun keskusradiosta tuli luokan kuultavaksi Maamme-laulu, kun palkintoja jaetttiin Tokiossa. Tuo hetki ja vuotta aiemmin tapahtunut Kennedyn murha iskostuvat tunnemuistoissani vahvasti Taivallahden kansakoulun pihaan.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Yksi kaikkien aikojen ikimuistettavimmista heitoista on mielestäni Seppo Rädyn Atlantan viimeinen heitto, vaikkei sillä kultaa tullutkaan. Siinä oli vaan sellainen latinki ja raivo.

https://youtu.be/82w25IfH-bE

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ilmeisesti Heli Rantanen oli Atlantassa luvannut Rädylle, että "jos voitat niin s***"

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onpas sinulla likainen mielikuvitus! ( Vai minullako...)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #10

Saman legendan mukaan Sepon lausahdus Helille ennen naisten keihäskisaa oli vielä paljon rankempi...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Asuin Tokiossa silloin kun Kimmo Kinnunen voitti siellä MM kultaa. Suurlähetystö järjesti kokkarit koko joukkueelle ja kaikki suomalaiset ekspatriaatit oli kutsuttu mukaan.

Vaikka Kinnusen piti olla illan tähti, niin kyllä Räty supliikkimiehenä koko shown otti. Kimmo oli vaatimattomasti hiljaa eikä tainnut juomakaan juuri maistua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tapio Rautavaara voitti Olympiakultaa tuloksella 69 metriä ja risat.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Ja Korjus tuloksella 84 ja risat. Tuon muistan hyvin. Kisat olivat Soulissa, ja ajankohta oli aamuyöstä Suomen aikaa. Olin pannut herätyskellon soimaan joskus kolmelta tai neljältä, ja jäi tunne, että oli kannattanut herätä, kun Korjus viimeisellään meni Zeleznyn ohi.

Myös Tiina Lillakin MM tuli viimeisellä kiskaisulla. Sitä olin todistamassa stadionilla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kuka muistaa Arto Härkösen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistan kuin myös Hannu Siitosen, Avellanin ja Kuutin.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Ellen väärin muista, Härkönen voitti Los Angelesin boikottikisoissa olympiakultaa tuloksella 86.76 (vanha keihäsmalli), joka oli tismalleen sama, jolla hän kaksi vuotta aiemmin EM-kisoissa oli tullut viidenneksi kahden ddr:läisen ja kahden neukun jälkeen. Tuosta ei jaksanut niin paljon innostua.

Siitonen taas oli suurkilpailujen mies, joka Nemethin šokkiheiton jälkeen Montrealissa oli lähes ainoa, joka säilytti hermonsa, ja sai hopeaa. Hoviselta, joka sentään oli heittänyt yli 93m kesäkuussa Maailmankisoissa, meni heitto sekaisin. Sittemmin Siitonen on kunnostautunut kuukkelikuvaajana.

Avellan ja Kuuti (Kuutti?) taitavat mennä nippelitiedon puolelle. Lars Avellan heitti 82 ja risat joskus 1970-luvun alussa (n. 7-vuotiaana tutkin tilastot tarkkaan), mutta Kuutin nimi ei tunnu edes meikäläiselle tutulta, vaikka pää onkin täynnä tarpeetonta YU-tietoa 1970-luvulta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Ateenan EM-kisoista 1969 kerrotaan ainakin:

"Keihäänheitossa Esko Kuutti sijoittui seitsemänneksi, mutta polvivaivainen Jorma Kinnunen ei selvinnyt kahdeksan joukkoon."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_yleisurheilun_...

Itse muistan Kuutin kuitenkin ilmeisesti Ruotsi-Suomi maaottelusta.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #17

Tuo selittää asian. Vuonna 1969 olin viisivuotias enkä vielä seurannut aktiiivisesti. Tosin muistelen kuulleeni, että Nevala sai tuolloin hopeaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #16

Moukarimies Juha Tiainen (1955-2003) oli toinen Losin suomalainen kultaheittäjä. Vakava uukuniemeläinen ei arvostanut olympiavoittoaan, koska "Juri Sedyh ei ollut mukana". Totta, mutta: jos sosialistinen blokki ei olisi boikotoinut kisoja, olisi mukana ollut moni muukin Tiaista kovempi heittäjä.

Arto Härkönen urheili oman isänsä valmennuksessa samoin kuin esimerkiksi Jani Sievinen myöhemmin. Luulisin asetelmaa konstikkaaksi, varsinkin kun urheilija etenee kansainväliselle huipulle asti. Miten ihmeessä perheside voidaan "katkaista" urheilemisen hyväksi?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #16

Siitosessa on tietty määrä tosielämän Elmoa. Taiteellinen mies, joka viihtyy omissa oloissaan mutta on hyvä siinä, mihin ryhtyy. Elmosta poiketen ei kuitenkaan supersankari.
Joka tapauksessa Juhani Peltonen osui teoksessaan johonkin tosi suomalaiseen. Mahtaakohan missään päin maailmaa olla vastaavaa sankaritarina vai osuiko Peltonen vain oikealla hetkellä oikeaan maahan. Carpe Diem!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yleisurheilulajeissa voidaan pääsääntöisesti kirjata ennätykset, esim. maailmanennätykset, yksiselitteisesti toisin kuin vaikkapa murtomaahiihdossa. Mutta keihäänheitto on tästä sikäli poikkeus, että kun väline vaihtui joskus 80-luvun puolivälissä, niin heitot lyhenivät merkittävästi. Esimerkiksi korkeushypyssä ovat tekniikat uudistuneet ja hioutuneet vuosien varrella, mutta ennätykset pysyvät vertailukelpoisina historian kanssa.

Olisikin ollut toivottavaa, että keihään sijasta olisi pystytty muuttamaan kenttien kokoa, niin Järvisen ja Rautavaaran tuloksia olisi voinut validisti verrata nykyisten mestarien heittojen kanssa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kenttien koon muuttaminen olisi nollannut kaikkien juoksulajien ennätykset, koska olisi ihan eri asia juosta vaikka 500 metrin radalla. Puhumattakaan siitä rahasta, joka olisi kulunut stadioninvestointeihin. Tämä oli kuitenkin järjen rajoissa yksinkertaisin ratkaisu.

Formula 1:n tapaisissa "urheilulajeissa", joissa on muutama suorituspaikka koko maapallolla, ei tarvitse miettiä rahaa, kun sääntöjä muutetaan, mutta yleisurheilu on vähän yleisempää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kerran aiemminkin tehtiin keihäänheiton sääntömuutos turvallisuussyistä. Hetken aikaa 50-luvulla jotkut käyttivät pyörähdystyyliä. Suomalainen moukarinheittäjä Pentti Saarikoski (ei sukua) heitti keihästä yli 99 metriä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Barra_vasca

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ohhoh! Keihäänheitto pyörähtämällä? Siihen ei moukarihäkki-tyyppinen turvaratkaisu riittäisi, vaan suorituspaikan pitäisi olla lähinnä bunkkeri kapeine avosektoreineen.

Elämysmatka Pyreneille: ensin katsomaan barra vasca -kisaa, ja ehjimmät seuraavana päivänä Pamplonan härkäjuoksuun. Kutkuttavaa jännitystä!

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Asiantuntevaa keskustelua.

Vasenkätisten ME, näin olen antanut itselleni kertoa, oli jossain vaiheessa Pentti Sinersaarella, 93,84. Se ei jäänyt kuin vaivaiset kuusi senttiä Hannu Siitosen SE:stä.

Sinersaari oli uransa jälkeen hierojana Kuusankoskella.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kuusankoskella oli myös muita kovia heittäjiä. Toivonen veljekset Antero ja Aulis sekä Mauri. Kaikki heittäjiä tai työntäjiä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Yleisurheilun arvokisojen televisioinnissa on ilon hetket entistä harvemmassa, kun edes keihäänheitosta ei välttämättä enää "varmaa" mitalia tule.

Urheilumedialla on entistä suurempia vaikeuksia pitää yllä myyttiä suomalaisten poikkeuksellisesta urheilulahjakkuudesta.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huippu-ur...
Ehkä siksi hehkutetaan 85 metriä hirmukaarena.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Aloin seurata yleisurheilun arvokisoja vuonna 1971, eikä keihään mitali ole koskaan ollut varma. Mitalitta jäätiin miesten keihäässä muistaakseni 1971, 1972, 1978, 1980, 1982, 1983, 1986, 1990, 1995, 1997, 1998...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Itselleni ensimmäinen suuri arvokisapettymys oli Nevalan jääminen karsintaan vuonna 1962, mutta ei se Nikulaa, Steniusta ja Eskolaa juhlittaessa paljon kirpaissut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #29

Pauli Nevala voitti kyllä Tokiossa vuonna 1964, mutta sen jälkeen hän hiukan taantui Jorma Kinnusen varjoon moneksi vuodeksi. Hän oli selvästikin se "kakkosmies" Suomen keihäskaartissa. Kunnes yhtäkkiä aivan 60-luvun lopulla, olikohan joku Suomi-Ruotsi maaottelu tai vastaava, hän heitti kolme heittoa 90 metrin hujakoille ja ylikin. Sama vire jatkui sitten ainakin parisen vuotta eteenpäin. Näin jälkeenpäin tulee vääjäämättä mieleen, että niihin aikoihin ei dopingtestejä tai horminikäyttöchekkauksia juuri tehty.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #30

Hormonit kiellettiin kai 1975, ja Nevala on myöntänyt avoimesti niitä käyttäneensä. Murros lienee tapahtunut vuosien 1964 ja 1968 välillä. 1964 Nevala sai 82-metrisellä kultaa, 1968 Kinnunen jäi 88-metrisellä hopealle.

Nevalan paras vuosi oli 1970, jolloin hän mm. heitti kuuden sentin päähän Kinnusen ME:stä (kuuntelin sitä radiosta 6-vuotiaana).

Nevalan ura katkesi 1971 keväällä pahaan loukkaantumiseen Abidjanissa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #31

Kesällä 1970 Nevala ja Kinnunen päättivät astua kaikki alle 87-metriset yli.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #32
Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #32

Muistaakseni vuoden 1970 Kalevan kisoissa Nevala ja Kinnunen astuivat KAIKKI heittonsa yli jossain protestitarkoituksessa, ja voiton otti joku tuntematon Siitonen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #37

Heh joo, lienee tuo "Kouvola 16.8.". Aivan hirveä määrä kilpailuja muuten, nykynormeilla. Ei ollut virallisia apurahoja eikä palkintoja, joten epävirallisilla starttirahoilla pelattiin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #31

Heittolajien "kehitys" oli tuolloin kyllä hurjaa. Samat saksalais-, puolalais- ja unkarilaiskaverit, jotka hallitsivat Euroopan kuulantyöntöä vähän yli 18 metrin tuloksilla 60-luvun puolivälissä, hallitsivat sitä yli 21 metrin tuloksilla vuosikymmentä myöhemmin...

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #34

Matti Yrjölän kehitys taisi olla samansuuntainen mutta aina metrin verran jäljessä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #38

Joo, Pappa itse asiassa paransi Suomen ennätystä neljä metriä ja sentin! Aloitti rikkomalla Reijo Koiviston SE:n 16,48 ja työnsi viimeiseksi Suomen ennätyksekseen 20,49. Välillä oli toki menettänyt ennätyksen ainakin Kunnakselle ja Simolalle. Lopulta omaksi ennätykseksi tuli 20,84.

Kun nyt laajennetaan heittolajeihin yleensä, tuleepa mieleen suuri Al Oerter. Hän otti kiekossa neljä olympiakultaa 1956–68 tuloksin 56,36; 59,18; 61,00; ja 64,78. Moskovan olympiavuonna 1980 hän palasi kehiin ja heitti 43-vuotiaana ennätyksensä 69,46. Käytännössä kai kisaboikotti oli jo tiedossa, joten testauskaan ei ollut hirmutarkkaa... Vuoden 1980 olympiakarsinnoissa hän jättäytyi kuitenkin varmuuden vuoksi neljänneksi.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Kerrotaan tarina, mutta en ole varma sen todellisuudesta. Eräässä keihäskisoissa sovittiin palkintorahoista ja näin kerrotaan tapahtuneen. Nevalalle oli luvattu, että hän saa kolmenneksen rahapotista jos hän voittaa. Nevala suuttui ja vaati neljännestä, "koska neljä on enemmän kuin kolme". Tarina on hauska, mutta tuon totuudellisuus on hieman niin ja näin!

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

Vuan suattaa se Antti vielä kultakantaan Lontoossa piästä. Uotellaan vaan, kunhan toopinkinäytteet tuaas muutama vuujen piästä sulatellaa, ja tehää uuvet testit uusilla vehkehillä, niin ehkä meitillä o KULTAJUHLAT. Ens juhlittii ronssia, sitte hoppeeta. On tiä nykyuurheilu ihanata.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Magnus Kirt heitti hirmuheiton 90,61 ja Oliverin Helander hyvän heiton 86,93

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006151317.html

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomalaisugrilaiset kansat ovat jostain syystä menestyneet keskimääräistä paremmin keihäässä. Suomi, Viro, Unkari ...

Lisäksi Baltian maissa on ollut monia hyviä keihäänheittäjiä, kuten legendaarinen latvialainen Janis Lusis aikoinaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Johtuu varmaan siitä, että ei tarvitse osata muuta kuin paiskata esine vihaisesti mahdollisimman pitkälle. Ei ole niin hirveän tarkkaa edes, mihin suuntaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #43

Joku voisi närkästyä, jos sanoisi tuon oleva geneettinen ominaispiirre...

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Tässä uutisessa on videokuvaa Aki Parviaisen SE:stä, joka muuten täyttää 20 vuotta.

https://yle.fi/urheilu/3-10843476

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Todella karmea heitto" :) "Aivan hirmuinen veto" :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juu: "Kuortaneella kiskaistu hirmukaari vetää suomalaiset nykyheittäjät hiljaiseksi: "Raju tulos""

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #47

Niin, Parviaisen SE oli tosiaan Kuortaneella eikä Saarijärvellä, niin kuin marraskuisen verbaalivisan yhteydessä tulin väittäneeksi. Tulipa tuokin oikaistua.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Ja heitto lähti ”pönkän” päältä eikä menty nenilleen perään.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Pihtiputaalla heitettiin Keihäskarnevaalit ja voitto irtosi Ruuskaselle hieman päälle 82 metrin heitolla.

Naisten kisan voittotulos oli sentään kansainvälistä luokkaa. Suomalaisnaiset eivät päässeet yli 60 metrin.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Tuollaisilla 82-metrisillä on kuitenkin usein päästy suurkisoissa pistesijoille. Muissa lajeissa on pistesijatkin tiukassa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#51

Totta. Mutta mitaleille ei.

Onhan se OK heitto. Ja toki pistesija on hyvä sekin.,kai.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #52

Viime EM-kisoissa taisi tulla Suomelle kokonaista kaksi pistesijaa, joista toisen toi miesten pikaviestijoukkue ja toisen Ruuskanen tuloksella 81.70. Onhan tuo kivampi kuin ei mitään. Kyllä Ruuskanen on lähes aina ollut mies paikallaan arvokisoissa.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa